Opetusneuvos Martti Hellström keskustelee varhaiskasvatukssen asiantuntijan Saija Keski-Heikkilän kanssa pedagogisesta johtamisesta Educa-messuilla perjantaina klo 15.45 (luentotila 206).

Hellström on yhdessä Peter Johnsonin, Asko Leppilammen ja Pasi Sahlbergin kanssa kirjoittanut kirjan Yhdessä oppiminen (Into, 2016).

Yhteistoiminnallisessa oppimisessa työskennellään pienryhmissä. Opettaja innostaa ja ohjaa, ja oppiessa syntyy sosiaalisia taitoja, oppimisen iloa ja positiivista yhteisöllisyyden tunnetta.

“Peruskoulusta ollaan huolissaan ja aiheesta. Nyt tarvitaan yhteistä pedagogista johtajuutta koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla, koska koulutusta suomessa ei johdeta samaan suuntaan. Itse asiassa kukaan ei johda, jos valtion, kunnan ja koulun fokus ei ole sama. Yhteistoiminnallinen johtaminen ja yhdessä oppiminen olisi lääke, joka puree. Tämä asia on kirjamme ydin.”

Yhdessä oppiminen on ajankohtainen, 2020-luvulle päivitetty teos yhteistoiminnallisuudesta, sen perusteista ja menetelmistä. Kirjan voi lukea itsenäisesti tai sitä voi käyttää yhteistoiminnallisen oppimisen tapaan. Kirja soveltuu opettajille ja opetuksesta päättäville kaikilla hallinnon ja politiikan tasoilla.

Martti Hellström on KT, opetusneuvos, luokanopettaja ja rehtori, jonka vuosina 1989–2014 johtama Espoon Auroran koulu tunnetaan innovatiivisena, pedagogisesti vahvasti yhteisöllisenä kouluna.

Innon osasto Educassa: 6C 66

 

http://educa.messukeskus.com

https://intokustannus.fi/kirja/yhdessa_oppiminen/

Botswana on maailman toiseksi suurin korutimanttien tuottaja. Timanttien osuus on 80% viennistä. Timantit eivät ole kuitenkaan tulleet kiroukseksi vaan Norjan tapaan Botswana kerää varantoja. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua. Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti.

“Botswanasta ei koskaan kantaudu Suomeen uutisia. Se johtuu siitä, että maalla menee hyvin,” sanoo Pekka Peltola. Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Matkakokemuksistaan Peltola kirjoitti kirjan Botswana – Afrikan timantti.

Botswanassa on mennyt hyvin jo viisikymmentä vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa.

“Matkustaessani eteläisessä Afrikassa nousi yhä useammin esiin se, että yleisestä levottomuudesta on pitkäaikainen poikkeus: Botswana. Ei sotia, ei vallankumouksia, rauhalliset vaalit, valta vaihtuu säännönmukaisesti, korruptio vähäistä ja elintaso nousee tasaisesti vuosikymmenestä toiseen. Mistä tämä johtuu? Yksinkertaisimman selityksen esitti minulle Ghanan entinen valtionpäämies, Jerry Rawlings: Botswanan johto ei varasta!”

Sodat ja aseelliset konfliktit eivät ole millään tavoin läsnä Botswanan itsenäisyyspäivän perinteissä. Se sijaan korostetaan rauhan ja koulutuksen saavutuksia, kansan yhtenäisyyttä ja rikasta kansallista kulttuuria.

Valtiotieteen tohtori Pekka Peltola on kirjoittanut useita tietokirjoja ja on nykyään Pohjoismaisen Afrikka-instituutin senioriasiantuntija.

https://intokustannus.fi/kirja/botswana-afrikan-timantti/

Robert Solow sai taloustieteen Nobelin oivalluksestaan, että kansantuotteen kasvusta 85 prosenttia johtuu innovaatioista. Eero Bycklingin mielestä innovaatio tulee Suomessa ymmärtää samoin kuin ulkomailla: se on uusi tuote, jota muut haluavat ostaa. Suomen talous lähtee kasvuun vain, jos maamme synnyttää uusia menestystuotteita.

Vienti vetämään – Näin luomme uusi menestyviä vientituotteita -kirjassa professori ja menestynyt liikemies Eero Byckling kertoo, miten Suomessa ja ulkomailla luodaan suuren volyymin ja mittavan lisäarvon tuotteita. Viime aikoina kaikkialla länsimaissa talouskasvu on ollut heikkoa, ja ikävä kyllä erityisesti Suomessa. Maamme talous lähtee keskipitkällä aikavälillä kasvuun vain, jos saamme vauhtiin uusien maailmaa valloittavien tuotteiden synnyttämisen ja niiden kaupallistamisen.

”Valtiolta pitää saada oikeanlaista panostusta, mutta se ei tarkoita ohjailua ja sääntelyä, mitä on aivan liikaa nykyajan Suomessa,”, Byckling sanoo.

Maailmalla on loistavia esimerkkejä siitä, miten viennin avulla on luotu huimaavaa talouden ja hyvinvoinnin nousua. Tätä laajojen tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta syntynyttä osaamista kannattaisi käyttää Suomessakin elinkeinoelämän uuteen nousuun. Kirjassa annetaan objektiivista tietoa taloutemme tilanteesta ja lainataan ulkomaisten asiantuntijoiden arvioita miten Suomessa on hoidettu uusien tuotteiden synnyttäminen ja tukeminen.

Bycklingin mielestä on avattava tilaa poikkeaville mielipiteille ja yksilöille. Innovatiiviset taloudet suvaitsevat epätavallisuutta ja kokeiluja. Outoa ja tuntematonta on suvaittava.

Millaisia lausuntoja ulkopuoliset ovat antaneet maamme teknologian ja teollisuuden rahoituksen epäonnistumisista ja vääristä tavoista tukea uusiutumista? Millaisissa puitteissa syntyy kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja maailmanmarkkinoille? Menestykseemme vaikuttavat valtiovallan toimet aineellisten ja henkisten voimavarojen suuntaamisessa. Kirjan lopussa Byckling antaa listan suosituksia, miten uusia vientituotteita synnyttävä ketju saadaan kuntoon.

Eero Byckling: Vienti vetämään – Näin luomme uusia menestyviä viestituotteita (Into, 2017)

 

 

Kuvataiteilija Terike Haapoja ja kirjailija Laura Gustafsson palkitaan vuonna 2012 käynnistyneestä Toisten historia -projektista, joka tutkii toisten lajien kokemus- ja kulttuurihistoriaa niiden omista näkökulmistaan käsin. Projekti tuottaa rinnakkaishistoriaa, jossa huomioidaan perinteisessä historiankirjoituksessa sivuutetut näkökulmat ja kokemukset.

Toisten historian kaksi ensimmäistä osaa olivat Naudan Historian museo ja Oikeusjuttu. Vuonna 2016 Flow Festivaalilla toteutettu Embrace your Empathy toimi alkusoittona Epäihmisyyden museoon, joka oli vahva ja ajankohtainen yhteiskuntapoliittinen kannanotto. Museoon oli kaivettu ihmisyyden lähihistorian tunkioita, joihin oli työnnetty kulttuurimme epäinhimillisyydet ja prosesseja, jotka esitetään väkivallan tekoja edeltävinä historiallisina käännekohtina. Kokonaisuus on sekä tieteellisesti että taiteellisesti laaja, ja sen esitystavoissa pyritään mittakaavaan, joka pakottaa katsojan kohtaamaan kirjoittamattoman historian valtavuuden.

Mediataiteen valtionpalkinnon myöntää valtion audiovisuaalinen taidetoimikunta.

Laura Gustaffsonin uusin kirja on Korpisoturi (Into, 2016).