Julkaistu

Tänään 20 vuotta täyttävän Radio Suomipopin historia julkaistaan upeana juhlakirjakokonaisuutena

Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa lokakuussa ilmestyvä uudenlainen kirjakokonaisuus.


Tänään 20 vuotta täyttävän Radio Suomipopin historia julkaistaan upeana juhlakirjakokonaisuutena.

Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa lokakuussa ilmestyvä uudenlainen kirjakokonaisuus.

Into Kustannus julkaisee lokakuussa yhdessä Nelonen Media -radioiden kanssa Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjakokonaisuuden. Kanavan monitahoista historiaa juhlistetaan printtiteoksella ja uudenlaisella audiotuotannolla, joka yhdistää äänikirjan ja kuunnelman omaksi formaatikseen. Juhlakirjakokonaisuuden kansi tulee olemaan odottamisen arvoinen helmi juhlavuodelle.

“Juhlakirjakokonaisuuden eri formaatit tulevat kukin omalta osaltaan syventymään kirjan kokemuksellisuutta: uudenlainen audiotuotanto lähtee kuuntelijan näkökulmasta liikkeelle yhdistäen muun muassa perinteisiä äänikirjan, kuunnelman ja podcastin ominaisuuksia toisiinsa. Painetusta kirjasta tulee taas visuaalisesti vaikuttava kokonaisuus, jonka luokse haluaa palata kerta toisensa jälkeen.” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.

Radio Suomipop on kahdenkymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa populaarikulttuurikentässä. Kanavan persoonat – mm. Jaajo Linnonmaa, Anni Hautala, Juha Perälä ja Hovimuusikko Ilkka ovat nousseet radiotaivaalla aivan omaan galaksiinsa. Radio Suomipop on ollut vuosien saatossa myös mahdollistavana ponnahduslautana lukuisille kotimaisille artisteille. Esimerkiksi Lauri Tähkä ja Arttu Wiskari lähtivät lentoon juuri Suomipopin siivittäminä.

”Valitsin rautakapassa asiakkaalle tapetteja ja kuulin, kuinka Suomipopilta pärähti eetteriin Mökkitie. Sen jälkeen myivät tarvikkeita jo muut jätkät. Suomipopin musavelhot antoivat minulle ja biisilleni mahdollisuuden!” Näin kauniisti kertoo kanavan merkityksestä uralleen Arttu Wiskari. ”Olen maksanut velkaani Suomipopille tunnollisesti – sillä se olin minä, joka lahjoitti heille Hovimuusikon.”

Ja Lauri Tähkä jatkaa: ”Pakko myöntää – Tyttörukka oli hitti jo syntyessään, mutta Suomipop teki siitä megahitin!”

Painettu kirja sisältää reilusti paljastuksia ja runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia kanavan vieraista, risteilyistä, festareilta ja studion syövereistä. Kanavan vannoutuneiden fanien kohtaloilla on kirjassa oma, tärkeä roolinsa. Monet kuuntelijat ovat rytmittäneet koko elämänsä kanavan kanssa samaan tahtiin. Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjan sisällöntuotannosta vastaa kirjailija Antto Terras.

”Juhlakirjakokonaisuuden myötä lukijat ja kuuntelijat pääsevät vieläkin lähemmäksi Suomen rakastetuimpien radioäänien elämää. Kirja antaa myös tekijöille mahdollisuuden kertoa myös ne hiemoimmat, mutta myös ne noloimmat hetket radiotaajuuksilla”, kertoo Radio Suomipop -radiokanavan ohjelmapäällikkö Sami Virtanen.

Lisätietoja:

Into Kustannus: Camilla Gabrielsson / 0456682223 / camilla.gabrielsson@intokustannus.fi

Nelonen Media: Sami Virtanen / 0505957024 / sami.virtanen@sanoma.com

Lue lisää kirjasta täältä.

Julkaistu

Into Kustannus ja Supla etsivät yhdessä uusia kirjoittajakykyjä ja tositarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi ja kuulluiksi

Kuukauden kestävän kampanjan tavoitteena on löytää suurta yleisöä kiinnostavia tosielämän tarinoita ja kertojia niiden takaa.

Supla ja Into Kustannus etsivät yhdessä uusia kirjoittajakykyjä ja tositarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi ja kuulluiksi. Kirjoituskilpailussa haetaan koskettavia kertomuksia, uskomattomia selviytymistarinoita, samaistuttavia elämänkohtaloita ja kaikkea siltä väliltä.

Kilpailun parhaimmiston kanssa tehdään kustannussopimukset ja kirjat julkaistaan äänikirjoina Supla+-palvelussa lokakuussa 2021. Kuulijat saavat äänestää parhaimmistosta voittajan, joka palkitaan kustannussopimuksen lisäksi 30 vapaavalintaisella Into Kustannuksen kirjalla, sekä vuoden käyttöoikeudella Supla+ ja Ruutu+ -palveluihin.

Kirjoituskilpailu alkaa 15.3. ja siihen voi osallistua 18.4.2021 asti. Lue lisää kilpailusta täältä.

”Viime vuosien äänikirjojen suosion myötä kirjallisuuden pariin ovat löytäneet aivan uudet yleisöt. Uskon, että olemme aloittamassa ihan uutta kirjallisuuden ja kirjoittamisen aikakautta, jonka tekijöitä etsimme nyt yhdessä Suplan kanssa. Jaamme vision siitä, että äänikirja formaattina etsii jatkuvasti tuoreita muotoja ja uskomme, että sen täyttä potentiaalia ei olla vielä tavoitettu. Tämä tekee yhteistyöstä erityisen hedelmällistä molemmille osapuolille.” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.

“Äänikirjojen kulutus on rajussa kasvussa, eikä ihme, sillä puhuminen ja kuunteleminen on kuitenkin se ihan ensimmäinen tarinankerronnan muoto. Äänikirjoissa onkin palattu meille ihmisille luonnollisimpaan tapaan jakaa ja kuulla tarinoita. Olen vakuuttunut, että löydämme koskettavia, kiehtovia tai hauskoja tarinoita, jotka antavat elämyksiä kuulijoille ja kehittävät äänikirjailmaisua taas eteenpäin.” kommentoi Nelonen Median audiosisällöistä ja -palveluista vastaaja sisältöjohtaja Johannes Saukko.

Supla on Sanoman vuonna 2015 julkaisema sovellus, joka laajeni keväällä 2020 tarjoamaan kuuntelijoilleen podcast- ja radiosisältöjen lisäksi täysimittaista Supla+ -äänikirjapalvelua. Suplan kautta voi kuunnella kuukausitilauksella kaikkien suurimpien kustantajien äänikirjat, ja ilmaiseksi satoja podcasteja sekä kahdeksan radiokanavan live-lähetykset. Suplan tavoitteena on tarjota erilaista kuunneltavaa hetkeen kuin hetkeen. Into Kustannus on itsenäinen kotimainen kustantamo, jota on vuodesta 2007 lähtien ajanut intohimo vavahduttavaan kirjallisuuteen ja usko siihen, että kirjallisuuden parissa pitää myös viihtyä.

 

Julkaistu

“Pako päihdehelvetistä” kertoo 35-vuotiaan Jennan selviytymistarinan

Jennan tie on ollut kivikkoinen, mutta viimeiset kuusi vuotta hän on kulkenut sitä selvin päin. Hän haluaa kertoa kipeän kasvutarinansa, jotta se antaisi toivoa kaltaisilleen.

Jennan elämän lähtökohdat eivät olleet kummoiset. Vanhemmat erosivat pian tyttären syntymän jälkeen, eikä nuori äiti kyennyt yksin huolehtimaan lapsistaan. Päihteet kuuluivat äidin jokapäiväiseen elämään ja vanhempien virkaa toimitti alle kouluikäinen isoveli.

Huostaan Jenna otettiin 4-vuotiaana. Kolme vuotta vanhempi isoveli sijoitettiin eri perheeseen. Ensimmäiset humalat Jenna veti yhdeksänvuotiaana, ensimmäisen piikin 12-vuotiaana. Kun sijaisvanhemmat eivät enää pärjänneet tytön kanssa, häntä siirrettiin kasvatuslaitoksesta toiseen. Lopulta Jenna päätyi Pohjolakodin kylmään putkaan lähes alasti riisuttuna.

Aikuisikä on pitänyt sisällään perheväkivaltaa, turvakoteja, päihdekuntoutuksia, katkaisuhoitoja, retkahtamisia ja rakkaiden menetyksiä. Jenna on synnyttänyt viisi lasta, joista jokainen on vuorollaan otettu huostaan.
”Sain ensimmäisen lapseni 18-vuotiaana ja avioiduin päihderiippuvaisen miehen kanssa. Taistelen tälläkin hetkellä saadakseen heidät takaisin. Lapset on helppo menettää, mutta lähes mahdotonta saada takaisin.”

Nyt 35-vuotiaan Jennan tie on ollut kivikkoinen, mutta viimeiset kuusi vuotta hän on kulkenut sitä selvin päin. Hän haluaa kertoa kipeän kasvutarinansa, jotta se antaisi toivoa kaltaisilleen. Päihteistä on mahdollista päästä eroon.

Kirjassa kuullaan myös Jennan sijaisvanhempien ja biologisen äidin kertomukset tytön lapsuudesta.

Pako päihdehelvetistä on saanut kiinnostuneen vastaanoton ja noussut heti ilmestyttyään äänikirjapalvelujen kuunnelluimpien kirjojen joukkoon.

Jennan tarinan on kirjoittanut toimittaja, mielisairaanhoitaja Anne Pennanen (s. 1964). Hän on aikakauslehden toimituspäällikkö ja tekee päihdeohjaajan sijaisuuksia uusmaalaisessa päihdehoitokeskuksessa.

Julkaistu

Uutuuskirjassa pohditaan miten onnellinen vanhuus Suomessa tänä päivänä toteutuu

Jokainen ikääntyy vuosi vuodelta, mutta vanhenee eri lailla. Vanhuus voi pitää sisällään sairautta ja raihnautta, mutta myös hyvää elämänlaatua ja terveyttä.

Koronapandemian myötä vanhuus on jälleen ajankohtainen puheenaihe: pandemian seuraukset kohdistuvat etenkin vanhuksiin. Vanhuus on kuitenkin läsnä yhteiskunnassa myös pandemian jälkeen, ja siihen liittyvien asioiden ymmärtäminen vaatii laajaa näkemystä. Tätä näkemystä pyritään Suomiko onnellisen vanhuuden maa? -kirjan avulla edistämään.

Teoksessa lähestytään vanhuusikää poikkeuksellisen laajasti ja monesta näkökulmasta. Kirjassa tuodaan esiin niin ajankohtaisia haasteita kuin tulevaisuuden visioitakin.

Kirjan yhtenä tärkeänä teemana kulkee onnellisuus. Suomi on valittu useana peräkkäisenä vuonna maailman onnellisimmaksi maaksi. Onko onnellinen vanhuus maailman onnellisimmassa maassa utopiaa vai realistinen mahdollisuus? Onnellisen vanhuuden käsitystä eivät tietenkään tue aiheelliset otsikot vanhusten hoitolaitosten epäkohdista, jotka saavat julkisen keskustelun kohdentumaan pääosin ikääntymisen aiheuttaman hoivataakan, huoltosuhteen heikkenemisen ja taloudellisen kestävyysvajeen ympärille. Mutta suuri ikäihmisten joukko pitää nähdä myös merkittävänä voimavarana, jolla on paljon annettavaa yhteiskunnassa.

Suomiko onnellisen vanhuuden maa?
 koostuu eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista, joita voi lukea itsenäisinä teksteinä. Artikkeleissa pohditaan muun muassa mitä onnellinen vanhuus edellyttää, miten seniorien suuri määrä vaikuttaa yhteiskuntaan ja miten terveen elämän rakennuspuita voidaan kartuttaa.

Kirjan ovat toimittaneet Timo Strandberg ja Eino Heikkinen. Strandberg on Helsingin yliopiston ja HUS:n geriatrian professori ja Euroopan geriatriayhdistyksen Past President, joka on saanut pohjoismaisen gerontologiapalkinnon. Emeritusprofessori Heikkinen on saanut useita gerontologiapalkintoja ja tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.

Julkaistu

Uutuuskirja kertoo, mitä tavallinen kuntapäättäjä voi tehdä ilmaston ja ympäristön hyväksi

Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille auttaa luotsaamaan Suomen kuntia kohti kestävää tulevaisuutta.

Kiihtyvä ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka, ja kunnat ovat ratkaisevassa asemassa sen hillinnässä. Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille auttaa luotsaamaan Suomen kuntia kohti kestävää tulevaisuutta. Kirjassa asiantuntijat ehdottavat konkreettisia toimia, joita jokainen kuntapäättäjä ja tavallinen kansalainen voi toteuttaa ja edistää omassa kunnassaan.

Kuntavaikuttajat voivat vastata ympäristökriisiin vaikkapa satsaamalla asuntokannan energiatehokkuuteen ja sähköajoneuvoihin, kutistamalla kunnan keittiöiden hiilijalanjäljen, allekirjoittamalla kunta-alan energiatehokkuussopimuksen tai suojelemalla vanhoja metsiä ja metsättämällä joutomaita. Investoinnit energiatehokkuuteen ovat myös taloudellisesti kannattavia. Toimiva julkinen ja kevyt liikenne, helposti saatavat remonttiluvat, tuki etätyöskentelylle, vahva ympäristökasvatus ja viestintä puolestaan auttavat kuntalaisia vähentämään omaa hiilijalanjälkeään.

Tiiviisen pakettiin puettu kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat edistää kestävyyttä kunnassaan.

Kirjanjulkistamistilaisuutta vietetään ZoomissaFacebookissa maanantaina 1.3. klo 14. Kirjan toimittajan, Kalevi Sorsa-säätiön Samuli Sinisalon kanssa keskustelemaan saapuvat Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä, Annu Perälä Vaasan yliopistosta, Jari Lyytimäki Sykestä ja Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio. Tervetuloa!

Julkaistu

Risto Isomäen ”Mitä koronapandemian jälkeen” ilmestyy laajennettuna painettuna kirjana

Mitä koronapandemian jälkeen käsittelee juuri sitä, mitä koko maailma pohtii juuri nyt. Kirjassa pohditaan, miten maailma voisi käyttää pandemiaa hyväkseen erilaisten ongelmien ratkaisussa ja mitä pandemian jälkeen voidaan tehdä.” – Ylen aamu

Mitä koronapandemian jälkeen ilmestyi toukokuussa 2020 e- ja äänikirjana ja 15.3.2021 ilmestyy painettu, laajennettu laitos. Osa luvuista on kokonaan uusia ja osa päivitettyjä versioita. Yksi uusista luvuista kuvaa, miten Isomäen oma yritys vältellä koronavirusta päättyi noloon ja kivuliaaseen mahalaskuun, kun tarttuvammaksi muuttunut virus pääsi livahtamaan hänen kotiinsa joulun alla.

Isomäki analysoi miten uusi koronavirus muuntuu ja onko virus muuttunut vähemmän vaaralliseksi, kun olemme eri tavoin hidastaneet sen leviämistä. Hän pohtii miten koronapandemia jatkossa etenee ja miten hyvän ja pitkäaikaisen suojan markkinoille jo tulleet rokotteet antavat. Isomäki varoittaa, että jos annamme koronavirusten levitä turkistarhoissa tai muunlaisissa eläintehtaissa, ne pystyvät tuottamaan uusia muunnoksia niin nopeasti, että pandemia todennäköisesti pitkittyy.

Risto Isomäki on kuitenkin optimistinen: Eri puolilla maailmaa elävät ihmiset eivät ole ehkä koskaan aikaisemmin kokeneet olevansa niin selkeästi samassa veneessä, kuin vuoden 2020 aikana. Koronaviruspandemian opetukset ja uudet menettelytapamme voivat auttaa ratkaisemaan muita suuria ongelmia, kuten sen, että antibioottien teho ei enää laskisi, vaan alkaisi jälleen kasvaa. Yhteiskunnan väliaikaisen pysähtymisen aiheuttama järkytys ja sen antama miettimisaika voi auttaa meitä myös ilmastokaaoksen torjumisessa. Pandemian jälkeinen elvytys voi saada valtiot ottamaan käyttöön kansalaispalkan ja Euroopan keskuspankin toimimaan niin kuin se olisi oikea keskuspankki.

Risto Isomäki on arvostettu tieto- ja tieteiskirjailija, joka on kirjoittamisen ohessa tehnyt vuosikymmeniä vapaaehtoistyötä tarttuvien tautien ja HIV/AIDS:in torjunnassa. Hänelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto 2020 erittäin merkittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta myös taiteen ilmaisukyvyn keinoin maan, meren ja ilmaston puolestapuhujana.

Isomäen uusin romaani on syksyllä 2020 ilmestynyt Vedenpaisumuksen lapset ja tuorein tietokirja on juuri ilmestynyt Ruoka, ilmasto ja terveys.

Julkaistu

Kolme pienoiselämäkertaa sisältävä Tulisielut kertoo Meinhofin, Baaderin ja Fischerin tarinat Saksan poliittisen kuohunnan keskeltä

Tulisielut-kirjan kolmikolle yhteistä oli halu muuttaa maailmaa ja kokemus hullusta vuodesta 1968.

1968 oli politiikan hullu vuosi. Nuoret vaativat muutosta.

Menestynyt toimittaja Ulrike Meinhof liittoutui provokaattori Andreas Baaderin kanssa, ja he perustivat Saksan pahamaineisen Punaisen armeijakunnan RAF:n vuonna 1970. He tekivät tarkkaan kohdennettuja tappavia terrori-iskuja mutta kokivat toimivansa maansa puolesta. Baader ja Meinhof jäivät kiinni ja päätyivät lopulta riistämään itseltään henkensä vankilassa.

Aktivisti Joschka Fischer valitsi toisen tien, toimi laillisin keinoin ja siirtyikin kaduilta kabinetteihin. Hänestä tuli lopulta vuonna 1998 Vihreä johtohahmo ja maailmaankuulu ulkoministeri. Samalla vuoden 1968 sukupolvi nousi vallankäytön ylimmälle tasolle.

Juuri ilmestyvä, kolme pienoselämäkertaa sisältävä Tulisielut kertoo Meinhofin, Baaderin ja Fischerin tarinat Saksan poliittisen kuohunnan keskiöstä. Kirjan kolmikolle yhteistä oli sekä halu muuttaa maailmaa että kokemus hullusta vuodesta 1968, jolloin yhtäkkiä kaikki tuntui olevan mahdollista.

FT Katriina Lehto-Bleckert on jo pitkään perehtynyt saksalaiseen kulttuuriin ja Saksan liittotasavallan lähihistoriaan, erityisesti 1960-luvun opiskelijaliikkeeseen. Hänen vuonna 2010 Tampereen yliopistossa hyväksytty historian alan väitöskirjansa käsitteli Ulrike Meinhofia. Lehto-Bleckert asuu nykyään Berliinissä.

Myös juuri ilmestyneessä Antti Vihisen Punaisessa prinsessassa ollaan RAF:n jäljillä. Uuden dekkarisarjan avaus on saanut kiinnostuneen vastaanoton.

 

Julkaistu

Rikoksia Ruotsissa, Virossa, Portugalissa ja Suomessa

Denise Rudbergin, Anu Patrakan ja Indrek Harglan dekkarisarjat jatkuvat. Antti Vihisen Punainen prinsessa on Vaaran värit -sarjan ensimmäinen osa.

Denise Rudberg vie lukijansa kullattujen kulissien taakse Tukholman hienostokortteleihin ja paljastaa niiden asukkaiden synkät salaisuudet. Marianne Jidhoff -sarjan seitsemäs itsenäinen osa Seitsemän syytä kuolla käsittelee parisuhdeväkivaltaa ja hyväksikäyttöä.

Tukholmassa asuva Denise Rudberg on yksi Ruotsin menestyneimmistä kirjailijoista. Jidhoff-sarjaa on myyty Ruotsissa yli neljä miljoona kappaletta ja sen kymmenes osa nousi Ruotsin myydyimmäksi kirjaksi viime vuoden lopulla. Rudbergin uuden historiallisen Liittolaiset-romaanisarjan ensimmäinen osa Salainen koodi nousi niin ikään heti myyntilistojen kärkeen ja molemmista kirjasarjoista on tekeillä tv-sarjat.

Indrek Hargla on virolaisen dekkari- ja fantasiakirjallisuuden suurimpia nimiä. Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi on Tallinnaan sijoittuvan, apteekkari Melchiorista kertovan historiallisen dekkarisarjan seitsemäs osa. Rikkaan mielikuvituksensa vuoksi ihailtu kirjailija on saanut kotimaassaan useita kirjallisuuspalkintoja, ja myös Suomen Dekkariseura ry on myöntänyt hänelle ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan.

Anu Patrakan
 tarkkanäköinen ja psykologisesti koukuttava dekkari vie lukijan jälleen vanhoille portugalilaisille kujille, jotka todistavat mykkinä synkkiä salaisuuksia. Kohtalon verkossa räpistelevät ihmiset jakautuvat menestyjiin ja häviäjiin, ja häpeällä on vielä nykypäivänäkin valtava voima.

Anu Patrakka asuu maatilalla lähellä Portoa ja Patrakan dekkarit ovatkin kuin jännityksen täyteisiä nojatuolimatkoja hänen kotiseuduilleen Portugaliin. Häpeän aukio on Rui Santos -sarjan itsenäinen viides osa.

Häpeän aukio -kirjan julkistamistilaisuutta vietetään Zoomissa
(https://us02web.zoom.us/j/84336345020) torstaina 25.2. klo 17 alkaen. Tervetuloa!

Punainen prinsessa on Antti Vihisen faktaa ja fiktiota sekoittavan Vaaran Värit -dekkarisarjan ensimmäinen osa. Tampereen Pyhäjärvestä löytyy murhatun naisen ruumis. Tutkimukset johtavat keskusrikospoliisin täysin odottamattomaan suuntaan, Eurooppaa 1970-luvulla terrorisoineen Baader–Meinhof-ryhmän jäljille. Onko kylmäverinen RAF-terroristiryhmä tehnyt paluun?

Vihisen opiskelukaverina Hampurin yliopistossa oli Ulrike Meinhofin tytär, jonka tarina ei jättänyt häntä rauhaan. Niinpä hän perehtyi RAF:n toimintaan perin pohjin ja kertoo tosielämästä ammentavan tarinan nyt dekkarin muodossa.

Kulttuurivaikuttaja Antti Vihinen on julkaissut aiemmin muun muassa kirjan Minä ja Mozart (2014) ja toiminut Lahden Sibelius-talon johtajana.

Julkaistu

Into Kustannuksen ehdotukset vuoden 2021 Helmet-lukuhaasteeseen

Uusi vuosi, uusi lukuhaaste! Laadimme omat ehdotuksemme Helmet-lukuhaasteeseen. Löydät kirjaehdotuksemme tästä!

****

Helmet-lukuhaaste 2021

 

  1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa

Fang Fang: Kun kaupunki suljettiin

 

  1. Kirjan on kirjoittanut opettaja

Jarno Paalasmaa: Kasvatusviisautta kiireisille

 

  1. Historiallinen romaani

Denise Rudberg: Salainen koodi
Denise Rudberg: Vaarallinen yhteys

 

  1. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

Katri Merikallio: Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina

 

  1. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan

James Hibberd: Game of thrones – Kaikkien on kuoltava

Pia Penttala & Risto Pakarinen: Suomen Supernanny

 

  1. Kirja kertoo rakkaudesta

Denise Rudberg: Niin se sitten meni

 

  1. Kirjassa on kaveriporukka

Ina Mikkola: Runkkarin käsikirja

 

  1. Kirja, jossa maailma on muutoksessa

Risto Isomäki: Mitä koronapandemian jälkeen

 

  1. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella

Tommi Takkunen: Tulevaisuus kuuluu bingoemännille

 

  1. Kirjan nimessä on numero

John Brewer & Tom Woolley: Urheilu 30 sekunnissa

Mike Goldsmith & Chris Anderson: Keksinnöt 30 sekunnissa

 

  1. Kirja kertoo köyhyydestä

Jelena Tšižova: Muistista piirretty kaupunki

 

  1. Kirjassa ollaan metsässä

Maia Raitanen: Västäräkistä vähäsen – Suomen viehättävin lintukirja

Aura Koivisto: Ei mikä tahansa metsä

 

  1. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin

Saara Turunen: Tavallisuuden aave ja muita näytelmiä

 

  1. Kirja on osa kirjasarjaa

Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi

Aaron Blabey: Hurja jengi – Zombikissojen hyökkäys

 

  1. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi

Eveliina Talvitie: Vanha nainen tanssii

 

  1. Kirjassa eletään ilman sähköä

Milla Peltonen: Erakot

 

  1. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi

Maria Annala: Trumpin kansa

 

  1. Kirja kertoo sateenkaariperheestä

Juhana Pettersson: Sokerisamurai

 

  1. Kirjassa leikitään

Timo Jantunen, Susanna Suutarla & Niina Heino: Leikin taikaa – Miksi leikki on niin tärkeää?

 

  1. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen

Kyung-sook Shin: Hovitanssija

Petri Saraste: Kirjeenvaihtaja

 

  1. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan

Jarmo Stoor: Motelli

 

  1. Kirjassa ajetaan polkupyörällä

Denise Rudberg & Hugo Rehnberg: Ihan vain väliaikaista

 

  1. Kirja, jota luet ulkona

Minna Palmroth, Jouni Jussila & Markus Hotakainen: Revontulibongarin opas

 

  1. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki

Santeri & Päivi Kannisto: En kestä tätä enää!

 

  1. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa

Nelli Kenttä & Katri Norrlin: Vitun ruma

Alpo Suhonen & Risto Pakarinen: Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia

Ari Turunen & Petri Laukka: Solvaajat

 

  1. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa

Siamäk Naghian & Minna Kettunen: Siamäk Naghianin uskomaton elämä

Lauri Nurmi: Jussi Halla-aho – Epävirallinen elämäkerta

Matti Mörttinen & Lauri Nurmi: Antti Rinne – Koko tarina

Salla Nazarenko: Neumann – Dingo-kirpparin lokikirja

 

  1. Kirjan päähenkilö on eläin

Mira Mallius: Meri-karhun suuri suku

 

  1. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä

Ina Mikkola: Valtakirjani

Moona Laakso: Vaurastu kuin nainen

Pertti Simula: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä

 

  1. Kirjan henkilön elämä muuttuu

Virva Liski: Vankileirin selviytyjät – Tuhat naista Santahaminassa 1918

Anne Pennanen: Pako päihdehelvetistä

Emilia Kukkala: Kaiken jälkeen

 

  1. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen

Aileen Wuornos & Christopher Berry-Dee: Monster

Pentti Haanpää: Pentti Haanpään parhaat

 

  1. Jännityskirja tai dekkari 

 

Heine Bakkeid: Nuku lapsi armaani

Denise Rudberg: Seitsemän syytä kuolla

Mauri Paasilinna: Pedon aika

 

  1. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa

Anu Patrakka: Häpeän aukio

 

  1. Kirjassa opetetaan jokin taito

Maria von Kügelgen & Vlada Laukkonen: Kaikki koodaa

Mari Hyypiä: Kirjontaa niille, joita v*tuttaa

 

  1. Kirjassa tarkkaillaan luontoa

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Aika matka! – Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus

 

  1. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut

Risto Isomäki: Ruoka, ilmasto ja terveys

Sari-Marika Durchman: Supervoimani ADHD

Minja Koskela: Äidiksi tuleminen

 

  1. Kirjassa liikutaan ajassa

Risto Isomäki: Vedenpaisumuksen lapset

 

  1. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa

Petri Saraste: Kirjeenvaihtaja

Antto Terras: Roast

Ville-Juhani Sutinen: Liha

 

  1. Kirja on käännetty hyvin

Colin Rushton: Auschwitzin sabotööri

Jeremy Dronfield: Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin 

Lawrence Wright: Tappava uhka

Luke Harding: Venäjän vakoojaverkosto

 

  1. Kirjassa kuunnellaan musiikkia

Kaj Lipponen (toim.), Waldemar Wallenius & Harri Tuominen: Juice puhuu Vol. I ja Vol II

Antto Terras: Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack – Juhlakirja 20v

 

  1. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista

Salla Tuomivaara: Syötävät koirat ja sympaattiset siat

 

  1. Kirjassa matkustetaan junalla

Luiz Ruffato: Lissabonissa muistin sinut

 

  1. Satukirja

Ryan T. Higgins: Kavereita ei saa syödä!

Vuokko Hurme & Noora Katto: Hirveä nälkä

 

  1. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä

Nina Honkanen: Pohjakosketus

 

  1. Kirjassa on reseptejä

Sanna Autere & Sanna Peurakoski: Vegesato! – Maailman parhaat maut satokauden kasviksista

 

  1. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija

Arne Dahl: Vapaus

 

  1. Kirjassa syödään herkkuja

Ville Hytönen & Mira Mallius: Beppe ja mausteyllätys

 

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöiltä tytöille (ja kaikille muille)

Kallion lukiolaiset: Sankaritarinoita nuorilta nuorille

 

  1. Kirja on julkaistu vuonna 2021

Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia

Kuparikettu & Heikki Saure: Noitakirja

Eveliina Talvitie: Kävin vaan uimassa, sisko

 

  1. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Antti Vihinen: Punainen prinsessa

Hannu-Pekka Björkman & Nina Honkanen (toim.): Pakopiste

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona

 

Julkaistu

Faktaa ja fiktiota sekoittava dekkarisarjan avaus ja omiin kokemuksiin pohjautuva kertomus maailman pisimmästä kädenvääntöottelusta

Uuden dekkarisarjan aloittavassa “Punaisessa prinsessassa” ollaan RAF-terroristiryhmän jäljillä. Antti Vihisen rikosromaani ammentaa lähimen­neisyydestämme, jossa on jotakin pelottavan tuttua. Omiin kokemuksiin pohjautuvassa “Prässissä” maailman vahvin kirjailija Jarmo Stoor puolestaan pohtii, mistä kumpuaa voima ylittää itsensä yhä uudelleen.

Tampereen Pyhäjärvestä löytyy murhatun naisen ruumis. Tutkimukset johtavat keskusrikospoliisin täysin odottamattomaan suuntaan, Eurooppaa 1970-luvulla terrorisoineen Baader–Meinhof-ryhmän jäljille. Onko kylmäverinen RAF-terroristiryhmä tehnyt paluun? Faktaa ja fiktiota sekoittava Punainen prinsessa aloittaa uuden Vaaran värit -dekkarisarjan.

Antti Vihinen on kirjailija ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Hampurin yliopistossa Vihisen kurssitoverina oli Ulrike Meinhofin tytär, jonka tarina ei jättänyt häntä rauhaan. Niinpä hän perehtyi RAF:n toimintaan perin pohjin ja rakensi dekkarinsa aiheen ympärille. Vihinen on työskennellyt suomalaisen kulttuuriviennin tehtävissä Berliinissä ja Sibeliustalon johtajana Lahdessa.

Prässi on tositapahtumiin perustuva kertomus maailman pisimmästä kädenvääntöottelusta ja ihmisestä sen keskiössä. Euroopanmestaruuspöydässä kilpailun puristuksessa Jarmon mieleen tipahtaa muistoja, pettymyksiä, onnistumisia ja kiperiä kysymyksiä. Miten pienistä asioista elämä rakentuukaan ja saa suuntansa?

Kirjailijan omiin kokemuksiin pohjautuva romaani on hersyvä, hävytön ja syvästi inhimillinen.

Jarmo Stoor on Helsingissä ja Oulussa asuva kirjailija. Laaja tuotanto sisältää romaanien lisäksi novelleja, näytelmän ja sarjakuvakäsikirjoituksen. Stoorin kieli on huumorin sävyttämää, lämminhenkistä ja oivaltavaa. Prässissä yhdistyvät Stoorin kaksi intohimoa, kirjoittaminen ja urheilu. Hän on voittanut rugbyssä SM-pronssia. Kilpakädenväännössä Stoor on kaksikymmenkertainen SM-mitalisti ja kaksinkertainen MM- ja EM-mitalisti.